Taiji
Taiji (taiji quan, taichi, tai chi, tai chi chuan ) on vanha kiinalainen kamppailutaidon, kiinalaisen terveystiedon ja taolaisen filosofian yhdistävä liikuntalaji. Jos joku näistä elementeistä poistetaan, kyse ei ole enää taijista.
Tunnusomaista tälle ”kiinalaiselle aamuvoimistelulle” ovat sen hitaat ja pehmeät liikkeet, joita harjoittelemalla voi kehittää rentoutta, notkeutta ja yleiskuntoa sekä vahvistaa jalkoja ja ryhtiä ylläpitäviä lihaksia. Lisäksi laji parantaa lihaskoordinaatiota, tasapainoa, yleistä kehotietoisuutta ja keskittymiskykyä.
Chentyylin taijissa, joka on taijityyleistä vanhin, ja josta kaikki muut tyylit ovat saaneet alkunsa, korostuu muita tyylejä enemmän yin/yang-periaate mm. ajoittaisina nopeina ja voimakkaina liikkeinä hitaiden ja rentojen liikkeiden lomassa. Chentyylissä liikeradat ovat spiraalimaisia, ja voima purkautuu nopeasti esimerkiksi hypyissä ja potkuissa. Tavoitteena on kehon kokonaisvaltaisen voiman ja sisäisen energian käyttö sekä kehon ja mielen tasapaino. Chen-taijin pitkän liikesarjan (Yilu) tyydyttävä oppiminen vie vähintään puolitoista vuotta ahkerallakin harjoittelulla (säännöllinen opettajan opetus + omaehtoinen päivittäinen harjoittelu).
Taijityyleistä levinnein maailmalla on yang. Sen liikkeet tehdään pehmeästi ja rauhallisesti. Liikeradat ovat pyöreitä ja liike kokonaisuudessaan virtaa tasaisesti. Yangtyylin klassisessa pitkässä likkesarjassa on huomattavissa chentyylin pitkän liikesarjan rakenne. Tyylistä on kehitetty on useita helpotettuja liikesarjoja, joista tunnetuin on Beijingissä 1950-luvulla kehitetty 24 liikkeen sarja. Siitä on edelleen 2000-luvun alkupuolella lyhennetty 8 ja 16 liikkeen sarjat, joista vasta-alkajat saavat tuntumaa lajiin.
Muita taijityylisuuntia ovat wu- (kaksi eri tyyliä saman länsimaisittain litteroidun nimen alla) ja suntyylit.
Harjoittelussa kiinnitetään huomiota rentouteen ja hyvään vartalon asentoon sekä oikeaan tekniikkaan. Liikkeet tehdään hitaasti, jolloin on mahdollista tarkkailla omaa kehoa ja sen asentoa sekä tehdä liikkeet turvallisesti. Taijin hidas liike rauhallisen hengityksen kera tyynnyttää mieltä ja kehoa.
Taijissa kaikkien liikkeiden tulisi tapahtua koko kehoa hyväksikäyttäen. Vartalosta alkava liike jatkuu raajoihin asti, jolloin liikkeistä saadaan tehokkaita ja taloudellisia. Rennossa liikkeessä hartiat ja kyynärpäät pysyvät alhaalla, selkä säilyy suorana eikä liikkeitä viedä aivan ääriasentoihin saakka. Mielellä on tärkeä merkitys liikkeen alkuunpanijana. Yksittäisen liikkeen loppu on jo alkuna seuraavalle, mistä johtuen liike saadaan näyttämään virtaavalta ja harmoniselta.
Useimmat harrastavat taijia sen terveydellisten vaikutusten ja sen tuoman hyvän olon vuoksi. Taijin on havaittu vaikuttavan suotuisasti verenkierto-, hengitys-, ruoansulatus- ja hermojärjestelmään. Moni on saanut apua stressiin ja selkävaivoihin. Hyvin tärkeää on myös elinvoiman (qi) tasapainottaminen ja vahvistaminen.
Liikkeiden rauhallinen ja kehoa tasaisesti kuormittava suoritustapa soveltuu kaikenkuntoisille ja -ikäisille. Harjoittelu nostaa fyysistä ja psyykkistä kuntoa, ja vaikka taijin kilpailusarjojakin on olemassa, kilpailet vain itsesi kanssa. Vain tunnollinen harjoittelu tekee mestarin— tai ainakin pääset lähemmäksi taijimestarin tasoa!